Usein kysytyt kysymykset

Tarvitsetko apua tai haluatko antaa palautetta?

Ole yhteydessä Metsäkeskuksen asiakastukeen

asiakastuki(at)metsakeskus.fi

puh. 029 432 409

Anna palautetta

Sivulle on koottu yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia, jotka helpottavat sinua Metsään.fi-palvelun käytössä.

Jos et löydä tältä sivulta vastausta kysymykseesi, saat neuvoja palvelun käyttöön Metsäkeskuksen asiakastuesta.

Kehitäme Metsään.fi-palvelua koko ajan. Voit antaa palautetta ja kertoa kehitystoiveitasi palautelomakkeella.
 

Palvelun kartoissa ongelmia, lue lisää >>

 

Metsätiedot

  • Miksi aiemmin palvelussa näkynyt kiinteistöni ei näy siellä enää?

    Metsäkeskuksen asiakasrekisteriin tehtiin laaja kiinteistötietojen päivitys alkuvuodesta 2016. Mikäli huomaat, että aiemmin Metsään.fi-palvelussa näkynyt tila ei olekaan enää katsottavissa palvelussa, laita asiakastukeemme viestiä. Ilmoita yhteystietosi, puuttuvan kiinteistön nimi ja rekisterinumero. Kerrothan myös, jos asialla on kiire. Selvitämme asian ja olemme sinuun yhteydessä. Pahoittelemme tästä aiheutuvaa haittaa.

    Metsään.fi-palvelussa määräalasta näkyy ainoastaan määräalatunnus. Määräalasta ei pääse katsomaan karttoja tai metsävaratietoja, jos tilalle ei ole tehty maanmittaustoimitusta. Määräalasta muodostettu kiinteistö tulee näkyviin palveluun, kun uudet kiinteistörajat ovat päivittyneet meille Metsäkeskukseen. Tilarajat päivittyvät meille kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä.

  • Olen metsäalan toimija, mitä tietoja näen asiakkaani metsätiedoista palvelussa?

    Näet Metsään.fi-palvelussa niiden toimialueellasi sijaitsevien tilojen metsätiedot, joiden käsittelyyn metsänomistaja on antanut yrityksellenne suostumuksen ja joilta on saatavilla metsätietoa.

  • Palvelussa oleva kuvionumerointi poikkeaa metsäsuunnitelmastani, miksi?

    Metsään.fi-palveluun tuotetaan tietoa ns. kaukokartoitusperusteisesti. Kuvionumerointi tehdään tilakohtaisesti ja aloitetaan aina numerosta yksi. Kuvionumerointi voi poiketa aiemmin tehdyn metsäsuunnitelman tiedoista tai muissa järjestelmissä olevista kuvionumeroista. 

    Lisätietoa kaukokartoituksella kerätystä tiedosta löydät Metsävaratiedon laatuselosteesta verkkosivuiltamme.

  • Miksi metsätila näkyy minulla Metsään.fi-palvelussa, vaikka en enää omista sitä?

    Metsäkeskuksen tiedot kiinteistöjen omistajista perustuvat Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmään. Tieto kiinteistön uudesta omistajasta päivittyy Metsäkeskuksen asiakasrekisteriin ja Metsään.fi-palveluun, kun tilan uuden omistajan lainhuuto valmistuu.

  • Onko metsätilastani tietoa palvelussa?

    Kirjautumalla palveluun näet onko tilaltasi metsävaratietoa olemassa. Jos tietoa ei ole niin näet arvion siitä, milloin sitä valmistuu. Vaikka metsävaratietoa ei vielä olisikaan niin voit hyödyntää palvelusta jo löytyvää tilakarttaa ja ilmakuvaa. Uutta metsätietoa viedään Metsään.fi-palveluun koko ajan. Tällä hetkellä palvelussa on tiedot noin 82 %:lle yksityismaiden pinta-alasta. Ilmoitamme metsänomistajalle, kun hänen tilansa metsätiedot valmistuvat ja ovat palvelussa. Metsätieto tarkoittaa maksutonta perustietoa mm. puuston pituudesta ja tilavuudesta eri osissa tilaa. Lue lisää yksityismetsien metsävaratiedosta.

  • Milloin metsätiedot päivittyvät?

    Metsäkeskus inventoi Suomen yksityismetsät kymmenen vuoden välein. Inventointien välillä tietoja ajantasaistetaan ilmakuvien, maastokäyntien, metsänkäyttöilmoitusten, Kemera-hakemusten, metsänomistajien tekemien toimenpide-ilmoitusten ja muilta organisaatioilta saatavan tiedon avulla. Päivitetyt tiedot ovat aina käytettävissä myös Metsään.fi-palvelussa. Kirjauduttuasi palveluun näet arvion keräysajankohdasta joko etusivulla tai yksittäisen tilan omalla sivulla valitsemalla Metsätilat ja kartat -välilehden.

    Lue lisää inventoinnista eli metsätiedon keruusta ja metsätiedon ajantasaistuksesta.

  • Miten saan metsäsuunnitelmani tiedot näkyviin palveluun?

    Metsään.fi-palvelun tarjoamat metsän perustiedot toimivat hyvänä pohjana tilakohtaiselle metsäsuunnitelmalle, jonka voit halutessasi teettää metsäalan palveluntarjoajalla. Jos haluat metsäsuunnitelman tiedot näkyviin myös Metsään.fi-palveluun, ota yhteyttä metsäsuunnitelman laatineeseen henkilöön tai organisaatioon ja pyydä heiltä tietojen siirtoa. Tiedot tulee lähettää meille metsätietostandardin mukaisessa XML-tiedostomuodossa. XML-tiedosto toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen metsasuunnitelmat(at)metsakeskus.fi. 

    Metsäkeskus ei veloita tietojen siirrosta. Suunnitelman tehnyt palveluntarjoaja saattaa veloittaa sinua tietojen siirrosta oman hinnastonsa mukaan. 

  • Mihin palvelussa näytettävät arviot menoista ja tuloista perustuvat?

    Arviot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) keräämiin alueellisiin, vuotuisiin keskihintoihin. Niiltä osin, kun alueellista tietoa ei ole, käytetään valtakunnallista keskihintaa.

    Yksittäisen kuvion hintatiedot päivittyvät palveluun, kun kuviolle tehdään toimenpideilmoitus. Arviot muuttuvat myös silloin, kun toimenpide-ehdotus tai hintatilastot päivitetään.

    Hinta-arviot näytetään palvelussa 100 euron tarkkuudella. Lopulliset menot ja tulot riippuvat kohteesta. Oikeaan aikaan suoritetut hoitotoimenpiteet varmistavat metsän kasvun ja kustannukset pysyvät kurissa. Puukaupan ajoitus, kohteen pinta-ala sekä sijainti vaikuttavat hakkuusta saatavaan tuloon. Taimikon perustamisen hinta-arviot on laskettu erikseen kylvölle, istutukselle ja luontaiselle uudistamiselle. Hakkuiden tuloarvioissa käytetään pystykauppahintoja.

Toimenpide-ehdotukset ja hoitotyöt

  • Miksi osa toimenpide-ehdotuksista on merkitty kiireelliseksi?

    Jokaiselle toimenpide-ehdotukselle on määritelty vuosi, jolloin se suositellaan toteutettavan. Kiireellisiksi merkityt toimenpiteet ovat sellaisia, että ne olisi hyvä tehdä tänä vuonna tai ne olisi ollut hyvä toteuttaa jo aiemmin. Suosittelemme, että metsänhoitotöiden suunnittelu aloitetaan tarkastamalla nämä kuviot.

  • Metsässäni suositellaan harvennus- tai päätehakkuuta useille kuvioille kolmelle peräkkäiselle vuodelle. Kannattaako hakkuita tehdä oikeasti joka vuosi?

    Jokaiselle toimenpide-ehdotukselle on määritetty vuosi, jolloin se suositellaan tehtävän. Metsänhoitotöitä kannattaa suunnitella laajempina kokonaisuuksina. Voi olla järkevää, että nuo kaikki ehdotetut hakkuun tehdään kerralla yhtenä vuonna. Toimenpide-ehdotukset kannattaa tarkastaa maastossa aina ennen töiden aloitusta.

  • Onko kuviolle ehdotetut hoitotyöt pakko toteuttaa?

    Metsään.fi-palvelussa näkyvät toimenpide-ehdotukset ovat nimensä mukaisesti ehdotuksia. Ne eivät velvoita metsänomistajaa toimimaan niiden mukaisesti. Suosittelemme hyödyntämään ehdotuksia kun suunnittelet oman metsäsi hoitoa. Toimenpide-ehdotukset kannattaa tarkistaa maastossa aina ennen töiden aloitusta.

  • Miksi palvelussa on kuviolle toimenpide-ehdotus, vaikka toimenpide on jo tehty?

    Metsävaratietoa kerätään kaukokartoitusmenetelmällä, jossa hyödynnetään koealamittauksia, laserkeilausta ja ilmakuvausta. Laserinventoinnin virheiden määrä kasvaa, kun kyseessä on epätasainen, monijaksoinen tai muuten alueen normaalista metsästä poikkeava kuvio. Tämä voi aiheuttaa tarpeettoman toimenpide-ehdotuksen. Voi myös olla, että jo tehdystä toimenpiteestä ei vielä ole tietoa Metsäkeskuksessa. Tällöin voit ilmoittaa siitä sähköisellä lomakkeella ja Metsäkeskus päivittää kuvion tiedot kahden viikon kuluessa.

    Tarkempaa tietoa saat metsävaratiedon laatuselosteesta.

    Palvelussa esitetään kuviolle vain yksi toimenpide-ehdotus, mutta käytännössä kuviolla voi olla tarpeita useallekin erilaiselle työlle.

Sähköinen asiointi

  • Olen metsäalan toimihenkilö. Voinko tehdä palvelussa metsänkäyttöilmoituksen asiakkaani puolesta?

    Kyllä, voit tehdä metsänkäyttöilmoituksen metsänomistajan puolesta silloin, kun metsänomistaja on antanut suostumuksen oman tilansa tietoihin ja valtuutuksen metsänkäyttöilmoituksen tekoon.

  • Lähetin Kemera-hakemuksen vähän aikaa sitten. Voinko nähdä lähettämäni hakemuksen palvelussa?

    Kyllä, Metsään.fi-palvelun kautta lähetetyt Kemera-asiakirjat löytyvät kohdasta Asiointi >> Kemera. Asiakirjat on jaoteltu omille välilehdilleen: Rahoitushakemus ja Toteutusilmoitus.

  • Miten voin nähdä puolisoni tai muun läheiseni metsätiedot palvelussa?

    Metsänomistajan suostumuksella (asiointilupa) voit käyttää toisen henkilön metsätietoja Metsään.fi-palvelussa. Asiointilupaa hyödynnetään usein, jos metsäasioita hoitaa toinen henkilö, kuten aviopuoliso tai iäkkään metsänomistajan lapsi.

    Täyttäkää asiointilupalomake yhdessä metsänomistajan kanssa. Palauttakaa lomake allekirjoitettuna Metsäkeskuksen asiakastukeen. Otamme yhteyttä asiointiluvan saajaan, kun tiedot on päivitetty ja kirjautuminen Metsään.fi-palveluun onnistuu.

Kirjautuminen

  • Mikä on mobiilivarmenne?

    Mobiilivarmenne on suomalaisten matkapuhelinoperaattorien tarjoama palvelu, jonka avulla voi tunnistautua moniin sähköisiin palveluihin ja tehdä sähköisen allekirjoituksen. Metsään.fi-palveluun voi kirjautua mobiilivarmenteella.

  • Olen metsäyhtymän ja kuolinpesän jäsen, voinko käyttää Metsään.fi-palvelua?

    Yhtymät, avioparit ja muut yhteisöomistajat pääsevät käyttämäään Metsään.fi-palvelua, jos kaikkien omistajien tiedot löytyvät Metsäkeskuksen tietojärjestelmästä. Jos kirjautuminen palveluun ei onnistu, tai jos yhteisomistuksessa olevia kiinteistöjä puuttuu palvelusta, ilmoita siitä Metsäkeskuksen asiakastukeen. Lue lisää verkkosivuiltamme yhteisomistuksesta ja asiointiluvasta.

  • Mistä hankin mobiilivarmenteen?

    Mobiilivarmenne on kytketty suomalaiseen matkapuhelinnumeroon. Ota yhteyttä omaan puhelinoperaattoriisi.

    Lue lisää mobiilivarmenteesta.

Kartat ja ilmakuvat

  • Mistä tiedän milloin palvelussa näkyvät ilmakuvat on kuvattu?

    Metsään.fi-palvelun ilmakuva-aineisto on peräisin Maanmittauslaitoksesta. Maanmittauslaitoksen vuosittainen kuvausmäärä on 80 000–100 000 neliökilometriä. Maanmittauslaitos ja Maaseutuvirasto teettävät ilmakuvauksia yhteishankintana heidän aineistotarpeidensa mukaan. Näin ollen aivan tarkkaan ei tiedetä, milloin juuri tietty alue päivittyy. Paikkatietoasiantuntijamme arvioivat, että päivitystiheys olisi noin viiden vuoden välein. Yhteistyötä eri julkishallinnon tahojen kanssa, jotka tekevät ilmakuvauksia, on tarkoitus tiivistää. Näin päivitystiheyskin kasvaa.