Usein kysytyt kysymykset | Metsään.fi

Usein kysytyt kysymykset

Lisätietoa ja opastusta

Vinkkejä ja pdf-ohjeita palvelun käyttöön: 
Tietoa palvelusta - Palvelun sisältö

Kysy meiltä: asiakastuki(at)metsakeskus.fi tai puh. 029 432 409 (pvm/mpm) 

Kysy tai anna palautetta palautelomakkeella.

Sivulle on koottu yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia, jotka auttavat sinua kirjautumisen takana olevan Metsään.fi-palvelun käytössä tai sivuilta kirjautumatta ladattavan avoimen metsätiedon hyödyntämisessä.  Jos et löydä tältä sivulta vastausta kysymykseesi, voit kysyä neuvoa Metsäkeskuksen asiakastuesta.

Kehitämme Metsään.fi-palvelua ja myös avointa metsätietoa koko ajan. Voit antaa palautetta ja kertoa kehitystoiveitasi palautelomakkeella.
 

Ajankohtaista palvelussa >>

Metsätiedot

  • Mitä tarkoittaa Anna suostumus -sivulla näkyvät asiakkuus- ja jäsenyyskohdat?

    Metsäalan palveluntarjoaja voi pyytää Metsäkeskukselta metsänomistajan tiedot asiakkuuteen tai jäsenyyteen perustuen. Jos edellytykset tietojen luovutuksesta täyttyvät, saa palveluntarjoaja tiedot käyttöönsä. Myönnetty lupa tietoihin näkyy Metsään.fi-palvelussa Anna suostumus -sivulla ruksina joko asiakkuus- tai jäsenyyskohdassa.

  • Miten voin perua metsäalan toimijalle annetun suostumuksen nähdä tietoni palvelussa?

    Jos olet itse antanut suostumuksen jollekin metsäalan palveluntarjoajalle, voit perua suostumuksen palvelussa valitsemalla Ei suostumusta ja tallentamalla muutokset.

    Jos palvelussa näkyvä suostumus perustuu asiakkuuteen tai jäsenyyteen, tulee sinun ottaa ensin yhteyttä kyseiseen palveluntarjoajaan. Kun olemme saaneet palveluntarjoajalta tiedon asiakkuuden tai jäsenyyden päättymisestä, katkaisemme tietojen näkymisen Metsään.fi-palvelussa.

  • Miksi aiemmin palvelussa näkynyt kiinteistöni ei näy siellä enää?

    Metsäkeskuksen asiakasrekisteriin tehtiin laaja kiinteistötietojen päivitys alkuvuodesta 2016. Mikäli huomaat, että aiemmin Metsään.fi-palvelussa näkynyt tila ei olekaan enää katsottavissa palvelussa, laita asiakastukeemme viestiä. Ilmoita yhteystietosi, puuttuvan kiinteistön nimi ja rekisterinumero. Kerrothan myös, jos asialla on kiire. Selvitämme asian ja olemme sinuun yhteydessä. Pahoittelemme tästä aiheutuvaa haittaa.

    Metsään.fi-palvelussa määräalasta näkyy ainoastaan määräalatunnus. Määräalasta ei pääse katsomaan karttoja tai metsävaratietoja, jos tilalle ei ole tehty maanmittaustoimitusta. Määräalasta muodostettu kiinteistö tulee näkyviin palveluun, kun uudet kiinteistörajat ovat päivittyneet meille Metsäkeskukseen. Tilarajat päivittyvät meille kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä.

  • Metsätilani kuviotiedoissa on mielestäni virhe. Miten se korjataan?

    Metsätietojärjestelmän tietoja voidaan päivittää tiedoilla, joita maanomistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö toimittaa Metsäkeskukseen. Ota yhteyttä asiakastukeemme tiedon korjaamista varten. Voit myös käyttää palvelussa olevaa palautelomaketta.

    Toimenpide-ehdotuksissa edelleen näkyvät, jo toteutuneet metsänhoito- ja hakkuutyöt metsänomistajan on helpointa ilmoittaa palvelussa lähetettävällä kuviokohtaisella ilmoituksella.

  • Olen metsäalan toimija, mitä tietoja näen asiakkaani metsätiedoista palvelussa?

    Näet Metsään.fi-palvelussa niiden toimialueellasi sijaitsevien tilojen metsätiedot, joiden käsittelyyn metsänomistaja on antanut yrityksellenne suostumuksen ja joilta on saatavilla metsätietoa. Näet tiedot myös, jos yrityksellenne on myönnetty lupa tietoihin asiakkuuden tai jäsenyyden perusteella.

  • Palvelussa oleva kuvionumerointi poikkeaa metsäsuunnitelmastani, miksi?

    Metsään.fi-palveluun tuotetaan tietoa ns. kaukokartoitusperusteisesti. Kuvionumerointi tehdään tilakohtaisesti ja aloitetaan aina numerosta yksi. Kuvionumerointi voi poiketa aiemmin tehdyn metsäsuunnitelman tiedoista tai muissa järjestelmissä olevista kuvionumeroista. 

    Lisätietoa kaukokartoituksella kerätystä tiedosta löydät Metsävaratiedon laatuselosteesta verkkosivuiltamme.

  • Miksi metsätila näkyy minulla Metsään.fi-palvelussa, vaikka en enää omista sitä?

    Metsäkeskuksen tiedot kiinteistöjen omistajista perustuvat Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmään. Tieto kiinteistön uudesta omistajasta päivittyy Metsäkeskuksen asiakasrekisteriin ja Metsään.fi-palveluun, kun tilan uuden omistajan lainhuuto valmistuu.

  • Onko metsätilastani tietoa palvelussa?

    Kirjautumalla palveluun näet onko tilaltasi metsävaratietoa olemassa. Jos tietoa ei ole niin näet arvion siitä, milloin sitä valmistuu. Vaikka metsävaratietoa ei vielä olisikaan niin voit hyödyntää palvelusta jo löytyvää tilakarttaa ja ilmakuvaa. Uutta metsätietoa viedään Metsään.fi-palveluun koko ajan. Tällä hetkellä palvelussa on tiedot noin 82 %:lle yksityismaiden pinta-alasta. Ilmoitamme metsänomistajalle, kun hänen tilansa metsätiedot valmistuvat ja ovat palvelussa. Metsätieto tarkoittaa maksutonta perustietoa mm. puuston pituudesta ja tilavuudesta eri osissa tilaa. Lue lisää yksityismetsien metsävaratiedosta.

  • Milloin metsätiedot päivittyvät?

    Metsäkeskus inventoi Suomen yksityismetsät kymmenen vuoden välein. Inventointien välillä tietoja ajantasaistetaan ilmakuvien, maastokäyntien, metsänkäyttöilmoitusten, Kemera-hakemusten, metsänomistajien tekemien toimenpide-ilmoitusten ja muilta organisaatioilta saatavan tiedon avulla. Päivitetyt tiedot ovat aina käytettävissä myös Metsään.fi-palvelussa. Kirjauduttuasi palveluun näet arvion keräysajankohdasta joko etusivulla tai yksittäisen tilan omalla sivulla valitsemalla Metsätilat ja kartat -välilehden.

    Lue lisää inventoinnista eli metsätiedon keruusta ja metsätiedon ajantasaistuksesta.

  • Miten saan metsäsuunnitelmani tiedot näkyviin palveluun?

    Metsään.fi-palvelun tarjoamat metsän perustiedot toimivat hyvänä pohjana tilakohtaiselle metsäsuunnitelmalle, jonka voit halutessasi teettää metsäalan palveluntarjoajalla. Jos haluat metsäsuunnitelman tiedot näkyviin myös Metsään.fi-palveluun, ota yhteyttä metsäsuunnitelman laatineeseen henkilöön tai organisaatioon ja pyydä heiltä tietojen siirtoa. Tiedot tulee lähettää meille metsätietostandardin mukaisessa XML-tiedostomuodossa. XML-tiedosto toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen metsasuunnitelmat(at)metsakeskus.fi. 

    Metsäkeskus ei veloita tietojen siirrosta. Suunnitelman tehnyt palveluntarjoaja saattaa veloittaa sinua tietojen siirrosta oman hinnastonsa mukaan. 

  • Miksi Metsään.fi-palvelussa ei enää ole tulo- ja menoarvioita?

    Eurot poistuivat palvelusta 1.3.2018 uuden metsätietolain muutosten takia. Mikäli eurot näytettäisiin Metsään.fi-palvelussa, ne olisivat osa avointa metsätietoa.  Metsätietolain valmistelun yhteydessä metsänomistajien ja metsäteollisuuden edustajat sopivat, että Metsään.fi-palvelussa ei enää näytetä tulo- ja menoarvioita.

Avoin metsätieto

  • Mitä minun täytyy huomioida yhdistäessäni avointa metsätietoa kiinteistörajoihin (pelkät kiinteistörajat kiinteistötunnuksineen), kiinteistörajoihin, joiden yhteydessä on tieto kiinteistön omistajasta tai esimerkiksi Tilastokeskuksen tilastoruutuihin?

    Kiinteistörajojen tai kiinteistötunnusten yhdistäminen ympäristötietoon ei aiheuta henkilötietojen suojaan liittyviä velvoitteita.

    Kun kiinteistöä koskeva ympäristötieto yhdistetään tietoon kyseisen kiinteistön omistavasta luonnollisesta henkilöstä, muodostuu henkilörekisteri, jonka sisältämiä tietoja käsiteltäessä on noudatettava henkilötietolain (25.5.2018 alkaen EU:n tietosuoja-asetuksen) velvoitteita. Lisätietoa velvoitteista.

    Tilastokeskuksen tilastoruudut eivät sisällä tietoa omistajasta, joten tietoa voi yhdistää niihin.

  • Voinko katsoa avoimesta metsätiedosta naapurin metsäpalstalla olevan taimikonhoitokohteen ja ehdottaa hänelle, että pyytäisimme yhdessä metsurin töihin?

    Kyllä voit. Avointa metsätietoa ei ole yhdistetty omistajatietoon, joten kysyjän tulee tietää, kuka naapuritilan omistaja on.

     

  • Voinko etsiä avoimen metsätiedon perusteella sopivia retkeilykohteita?

    Kyllä, palvelussa oleva tieto on vapaasti katseltavissa ja ladattavissa.

  • Voinko muokata avointa metsätietoa ja tehdä siitä kaupallisen palvelun?

    Avointa metsätietoa voidaan käyttää kaupallisten palvelujen aineistona. Jos avointa metsätietoa yhdistetään tietoon, jonka perusteella metsätiedot ovat liitettävissä kyseisen alueen metsänomistajien henkilötietoihin, on noudatettava henkilötietojen suojaa koskevia säännöksiä. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi nimet, yhteystiedot ja henkilötunnukset.

    Tarkempaa tietoa velvoitteista.

     

  • Miten saan tietooni metsänomistajan?

    Metsänomistajan nimeä ja yhteystietoja voit kysyä Maanmittauslaitoksesta.

  • Minulla on metsätietoa, jota haluan toimittaa Metsäkeskukselle. Miten toimin sen kanssa?

    Metsätietojärjestelmän tietoja voidaan päivittää tiedoilla, joita maanomistaja tai hänen valtuuttamansa henkilö toimittaa Metsäkeskukseen. Metsänomistaja tai valtuutettu voi kirjautua Metsään.fi-palveluun ja ilmoittaa siellä esimerkiksi tehdyt metsänhoito- ja hakkuutyöt kuviokohtaisesti.

    1.3.2018 voimaan tulleen metsälakimuutoksen jälkeen tietoja voidaan päivittää myös muiden tahojen toimittamilla tiedoilla, jos Metsäkeskus arvioi tiedon laadun riittäväksi.  Metsävaratiedoilta edellytetystä virheettömyydestä säädetään metsätietolaissa.

    Jos Metsäkeskukseen ulkopuolisen toimittamalla tiedolla ei päivitetä metsävaratietoa, toimitettu tieto kuitenkin säilytetään.

    Metsätietoa voi toimittaa sähköisessä muodossa sähköpostiosoitteeseen metsatieto (at) metsakeskus.fi tai kirjeitse osoitteeseen:
    Suomen metsäkeskus
    Metsätieto
    Aleksanterinkatu 18 A
    15100 Lahti

Kirjautuminen

  • Olen metsäyhtymän ja kuolinpesän jäsen, voinko käyttää Metsään.fi-palvelua?

    Yhtymät, avioparit ja muut yhteisöomistajat pääsevät käyttämäään Metsään.fi-palvelua, jos kaikkien omistajien tiedot löytyvät Metsäkeskuksen tietojärjestelmästä. Jos kirjautuminen palveluun ei onnistu, tai jos yhteisomistuksessa olevia kiinteistöjä puuttuu palvelusta, ilmoita siitä Metsäkeskuksen asiakastukeen. Lue lisää verkkosivuiltamme yhteisomistuksesta ja asiointiluvasta.

  • Mikä on sirullinen henkilökortti?

    Sirullinen henkilökortti on Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmennetta hyödyntävä varmennekortti. Kansalaisvarmenne on sähköinen henkilöllisyys, jonka avulla voi tunnistautua turvallisesti Suomi.fi-tunnistusta käyttäviin julkisen hallinnon asiointipalveluihin.

    Kansalaisvarmenne on käytössä poliisin myöntämällä henkilökortilla.  Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne on käytössä myös organisaatiokorteilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikorteilla.

  • Mikä on mobiilivarmenne?

    Mobiilivarmenne on suomalaisten matkapuhelinoperaattorien tarjoama palvelu, jonka avulla voi tunnistautua moniin sähköisiin palveluihin ja tehdä sähköisen allekirjoituksen. Metsään.fi-palveluun voi kirjautua mobiilivarmenteella.

  • Mistä hankin mobiilivarmenteen?

    Mobiilivarmenne on kytketty suomalaiseen matkapuhelinnumeroon. Ota yhteyttä omaan puhelinoperaattoriisi.

    Lue lisää mobiilivarmenteesta.

Toimenpide-ehdotukset ja hoitotyöt

  • Mistä tiedän mitä tarkoittaa "perkaus" tai "alaharvennus"?

    Metsästä ja metsänhoidosta kerrottaessa käytetään monia ammattitermejä, joille löydät selitykset Metsäkeskuksen metsäsanastosta.

  • Mistä tiedän, paljon hoitotyöt maksavat ja kuinka paljon puusta voi saada tuloa?

    Kun Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmän lakimuutos tuli voimaan 1.3.2018, poistui Metsään.fi-palvelusta siellä aiemmin tarjolla olleet meno- ja hinta-arviot. Ne perustuivat Luonnonvarakeskuksen keräämiin alueellisiin, vuotuisiin keskihintoihin ja voitkin jatkossa tutustua niihin Luken sivuilla: tietoa hoitotöiden hinnoista ja toteutuneista puunmyyntihinnoista.

  • Miksi osa toimenpide-ehdotuksista on merkitty kiireelliseksi?

    Jokaiselle toimenpide-ehdotukselle on määritelty vuosi, jolloin se suositellaan toteutettavan. Kiireellisiksi merkityt toimenpiteet ovat sellaisia, että ne olisi hyvä tehdä tänä vuonna tai ne olisi ollut hyvä toteuttaa jo aiemmin. Suosittelemme, että metsänhoitotöiden suunnittelu aloitetaan tarkastamalla nämä kuviot.

  • Metsässäni suositellaan harvennus- tai päätehakkuuta useille kuvioille kolmelle peräkkäiselle vuodelle. Kannattaako hakkuita tehdä oikeasti joka vuosi?

    Jokaiselle toimenpide-ehdotukselle on määritetty vuosi, jolloin se suositellaan tehtävän. Metsänhoitotöitä kannattaa suunnitella laajempina kokonaisuuksina. Voi olla järkevää, että nuo kaikki ehdotetut hakkuun tehdään kerralla yhtenä vuonna. Toimenpide-ehdotukset kannattaa tarkastaa maastossa aina ennen töiden aloitusta.

  • Onko kuviolle ehdotetut hoitotyöt pakko toteuttaa?

    Metsään.fi-palvelussa näkyvät toimenpide-ehdotukset ovat nimensä mukaisesti ehdotuksia. Ne eivät velvoita metsänomistajaa toimimaan niiden mukaisesti. Suosittelemme hyödyntämään ehdotuksia kun suunnittelet oman metsäsi hoitoa. Toimenpide-ehdotukset kannattaa tarkistaa maastossa aina ennen töiden aloitusta.

  • Miksi palvelussa on kuviolle toimenpide-ehdotus, vaikka toimenpide on jo tehty?

    Metsävaratietoa kerätään kaukokartoitusmenetelmällä, jossa hyödynnetään koealamittauksia, laserkeilausta ja ilmakuvausta. Laserinventoinnin virheiden määrä kasvaa, kun kyseessä on epätasainen, monijaksoinen tai muuten alueen normaalista metsästä poikkeava kuvio. Tämä voi aiheuttaa tarpeettoman toimenpide-ehdotuksen. Voi myös olla, että jo tehdystä toimenpiteestä ei vielä ole tietoa Metsäkeskuksessa. Tällöin voit ilmoittaa siitä sähköisellä lomakkeella ja Metsäkeskus päivittää kuvion tiedot kahden viikon kuluessa. Tehdyn hoitotyön ilmoittamisesta voit lukea lisää palvelun ohjesivulta tai palvelun käyttöä opastavasta esitteestä (pdf).

    Tarkempaa tietoa saat metsävaratiedon laatuselosteesta.

    Palvelussa esitetään kuviolle vain yksi toimenpide-ehdotus, mutta käytännössä kuviolla voi olla tarpeita useallekin erilaiselle työlle.

Sähköinen asiointi

  • Olen metsäalan toimihenkilö. Voinko tehdä palvelussa metsänkäyttöilmoituksen asiakkaani puolesta?

    Kyllä, voit tehdä metsänkäyttöilmoituksen metsänomistajan puolesta silloin, kun metsänomistaja on antanut suostumuksen oman tilansa tietoihin ja valtuutuksen metsänkäyttöilmoituksen tekoon.

  • Lähetin Kemera-hakemuksen vähän aikaa sitten. Voinko nähdä lähettämäni hakemuksen palvelussa?

    Kyllä, Metsään.fi-palvelun kautta lähetetyt Kemera-asiakirjat löytyvät kohdasta Asiointi >> Kemera. Asiakirjat on jaoteltu omille välilehdilleen: Rahoitushakemus ja Toteutusilmoitus.

  • Miten voin nähdä puolisoni tai muun läheiseni metsätiedot palvelussa?

    Metsänomistajan suostumuksella (asiointilupa) voit käyttää toisen henkilön metsätietoja Metsään.fi-palvelussa. Asiointilupaa hyödynnetään usein, jos metsäasioita hoitaa toinen henkilö, kuten aviopuoliso tai iäkkään metsänomistajan lapsi.

    Täyttäkää asiointilupalomake yhdessä metsänomistajan kanssa. Palauttakaa lomake allekirjoitettuna Metsäkeskuksen asiakastukeen. Otamme yhteyttä asiointiluvan saajaan, kun tiedot on päivitetty ja kirjautuminen Metsään.fi-palveluun onnistuu.

Kartat ja ilmakuvat

  • Mistä tiedän milloin palvelussa näkyvät ilmakuvat on kuvattu?

    Metsään.fi-palvelun ilmakuva-aineisto on peräisin Maanmittauslaitoksesta. Maanmittauslaitoksen vuosittainen kuvausmäärä on 80 000–100 000 neliökilometriä. Maanmittauslaitos ja Maaseutuvirasto teettävät ilmakuvauksia yhteishankintana heidän aineistotarpeidensa mukaan. Näin ollen aivan tarkkaan ei tiedetä, milloin juuri tietty alue päivittyy. Paikkatietoasiantuntijamme arvioivat, että päivitystiheys olisi noin viiden vuoden välein. Yhteistyötä eri julkishallinnon tahojen kanssa, jotka tekevät ilmakuvauksia, on tarkoitus tiivistää. Näin päivitystiheyskin kasvaa.